
Viime aikoina olen ollut monessakin eri yhteydessä mukana keskusteluissa, joissa korostetaan iloa tuovien asioiden saamista elämään addiktioiden tilalle. Tässä omia kokemuksiani ja ajatuksiani aiheesta. Olen elänyt raittiina noin 20 vuotta.
Alkoholin tai jonkun muun addiktion kohteen jäätyä tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä uusien elämäntapojen opetteluun sekä iloa tuovien asioiden etsimiseen.
Kun toipumisesta ja raittiudesta alkaa saada kiinni, niin ne juuri itselle iloa tuovat asiatkin alkavat sieltä hiljalleen löytyä. Tietenkään raittiinakaan elämä ei ole jatkuvaa hyvää fiilistä, välillä voi ahdistaa, mieli olla maassa jne, mutta alkaa tulla myös niitä hyviä päiviä ja iloa tuovia asioita elämään.
Olen raittiina ollessa saanut iloa esimerkiksi monista harrastuksista ja tekemisestä. Harrastanut aina Shorinji Kemposta gerbiilikasvatukseen ja CrossFitista jalkapalloon ja bloggailuun (olen kirjoittanut blogeja Tehy-lehdessä ja Indiedaysissä) jne.

Viimeisen parin vuoden aikana iloa ja inspiraatiota ovat tuoneet päihde- ja riippuvuustyöhön ja vaikuttamiseen liittyvän intohimon lisäksi esimerkiksi asuntoautoilu Pohjois-Norjassa sekä musiikki ja keikat.
Alkoholin sijaan rentoudun esimerkiksi saunomalla, katsomalla sarjoja, käymällä kahviloissa sekä kesäisin pyöräilemällä Jyväskylän järvimaisemissa.
Tärkeää on löytää juuri ne itselle mieleiset jutut.

