Mietteitä herkkujen syömisestä

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Pari ajatusta vuoden alkuun herkkujen syömisestä.

Pääasiassa vältän kokonaan suklaan ja karkkien syömistä arjessani ja kotona (näin ei siis ole aina ollut, mutta pidempään jo). Joulu oli taas hyvä osoitus siitä, että miksi tämä on omalla kohdallani hyvä ratkaisu. Joulun osalta tein nimittäin tietoisen valinnan, että ostan suklaata kotiin myös itselleni, ja joululahjaksikin tuli perheellemme suklaata ”rasiakaupalla”.

Ei, en kokenut retkahtavani eikä minulle tullut morkkista suklaasta, mutta fyysisen olon se teki huonoksi. Hetkellinen nautinto muuttui pian ikäväksi ällötykseksi. Toisaalta oli kuitenkin olo, ettei saa rauhaa, ennen kuin rasiat on tyhjennetty. Outo kombo. Samoin käy, jos minulla on itselleni irtokarkkeja kotona kaapissa jemmassa.

Vuosien kokemuksella olen siis todennut, että itselleni helpompaa on olla kokonaan ilman. Kun tietää, ettei osta kotiin itselleen suklaata ja karkkeja, eikä niitä arjessa syö, niin niitä ei edes mieti.

Tämä siis oma kokemukseni, tämähän vaihtelee ihmisten välillä.

Täysin herkutonta elämää en tokikaan elä. Tykkään esimerkiksi käydä kahviloissa, ja välillä otan siellä jonkin leivoksen tai pullan, enkä koe tämän suhteen ongelmaa. Itselleni ei tule sen jälkeen oloa, että pitäisi lähteä kauppaan ostamaan pullasatsi kotiin.

Tärkeää on kuunnella herkkujen osalta itseään. Mikä juuri minulle on toimiva ja hyvinvointiani parhaiten palveleva tapa? Me kaikki tarvitsemme säännöllistä, riittävää, monipuolista ja joustavaa syömistä. Tarvitsemme ravintoaineita ja energiaa. Herkkujen osalta monet kokevat parhaaksi yksilöllisen suhtautumisen ja toimintatavat.

Työvuosi 2025

Tämän vuoden työt riippuvuuksien parissa paketissa ja joululoma edessä. Monenlaista mielenkiintoista on työvuoteen mahtunut.

Ensimmäisenä tulee mieleen ohjaustyö ja kaikki ihanat Versot-hankkeen ryhmäläiset. On ollut hienoa kulkea rinnallanne tänäkin vuonna.

Toisena kaikki upeat tapahtumat, luennoimiset ja oma osallistumiseni Mindfulness riippuvuuksien hoidossa -koulutukseen.

Muutamia tapahtumia mainitakseni:

-️ Päihdepäivät, jossa järjestimme seminaarin liittyen sote-ammattilaisten päihdeongelmiin sekä pidimme ständiä.
– Päihdesairaanhoitajien koulutuspäivä sekä AA:n Kevätpäivät, joissa myös kävin luennoimassa sote-ammattilaisten päihdeongelmista.
– Monet ÄHKY:n koulutukset sote-alan ammattilaisille ja eri yhdistyksille.

Kolmantena, mutta ei vähäisimpänä, Toimiva ry:n työkaverit, joiden kanssa jaettu rautaista ammattitaitoa, mutta myös hauskaa huumoria (kuvan ”olikos se linkki missä?” kuuluu tähän sarjaan, hieman olen joskus häröillyt digi-juttujen kanssa).
Ja kaikki yhteistyökumppanit, joiden kanssa olen tänä vuonna saanut yhteistyötä tehdä.

Lämmin kiitos kaikille!

Mikä ruokariippuvuus?

Tänä syksynä tulee jo 9 vuotta työskentelyä ruokariippuvuuden kysymysten äärellä, ensin Ruoka ja riippuvuus -hankkeessa, nyt ÄHKY-toiminnassa

Mikä ruokariippuvuus ja miten se ilmenee?

  • Ruokariippuvuudesta kärsivä henkilö tuntee voimakasta halua tai pakkoa ruokaa/syömistä kohtaan sekä vaikeutta lopettaa kielteisistä seurauksista huolimatta.
  • Ilmenee hallitsemattomana ja pakonomaisena syömisenä, ahmintana ja/tai jatkuvana naposteluna. Liittyy usein vuorottelua hallitsemattoman syömisen ja tiukkojen dieettien välillä.
  • Haetaan nopeaa mielihyvää sekä pakoa, lohdutusta ja helpotusta hankaliin tunteisiin.
  • Liittyy tyypillisesti salailua ja häpeää.
  • Aiheuttaa merkittäviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.
  • Kohdentuu erityisesti ruokiin, jotka sisältävät runsaasti sokeria ja rasvaa (esim. suklaa, jäätelö, keksit) tai nopeita hiilihydraatteja, rasvaa ja suolaa (esim. perunalastut ja pikaruoka). Mutta voi olla mitä vain maittavaksi koettua syötävää.
  • Prosessoidut energiatiheät ruoat aktivoivat aivojen palkitsemisradastoa ja stimuloivat dopamiinieritystä tavalla, joka muistuttaa päihderiippuvuuden mekanismeja.
  • Ruokaan ja syömiseen kohdistuvaa riippuvuutta tutkitaan sekä toiminnallisena että aineellisena riippuvuutena. Diagnoosia ruokariippuvuudelle ei ole. Riippuvuus on kuitenkin siitä kärsivien keskuudessa tunnistettu ja todellinen.
  • Suomalaisessa tutkimuksessa ruokariippuvuuden kriteerit täytti 1,5 % miehistä ja 6,6 % naisista. (Lähde: Lumia I, Tuulari JJ, Karlsson L, Karlsson H, Kajanoja J. Ruokariippuvuusoireiden esiintyvyys ja yhteydet psykiatrisiin oireisiin FinnBrain-syntymäkohortissa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim; 2023;139(2):151-7.)

Apua ruokariippuvuudesta toipumiseen tarjoaa ÄHKY. https://ahky.fi/

Addiktoidutko herkästi mielihyvää ja helpotusta tuoviin aineisiin ja toimintaan?

Riippuvuudet siirtyvät herkästi kohteesta toiseen ja/tai niitä voi olla useita yhtä aikaa.

Esimerkiksi alkoholiriippuvuus voi vaihtua ruokariippuvuuteen. Työssäni ÄHKY-toiminnassa olen törmännyt monta kertaa siihen, että aiemmin päihderiippuvuudesta kärsinyt tunnistaa raitistuttuaan riippuvuuden kohteen siirtyneen päihteistä ruokaan ja syömiseen, esimerkiksi herkkujen ahmintaan.

Miksi moniriippuvuutta esiintyy?

  • Ydinongelma on muu kuin addiktoiva aine tai toiminta.
  • Taustalla on samat juurisyyt ja tarpeet, riippuvuuden kohteesta huolimatta. Taustalta löytyy usein esimerkiksi lapsuuden haitallisia kokemuksia ja traumoja. Addition kohteesta haetaan/saadaan mielihyvää ja helpotusta hankalien tunteiden turruttamiseen ja pakenemiseen.
  • Kokonaisvaltainen riippuvuudesta toipuminen edellyttää taustatekijöiden ja tarpeiden tunnistamista sekä niihin vastaamista. 
  • Kokonaisvaltainen toipuminen sisältää esimerkiksi tunteiden tunnistamista, kohtaamista, hyväksymistä, sietämistä. Uusien tunnesäätelytaitojen harjoittelemista.

Lääkäri ja addiktioasiantuntija Gabor Maté on todennut riippuvuuksista seuraavaa: ”Mikä tahansa käyttäytymismalli, joka antaa hetkellisen mielihyvän tai helpotuksen tunteen, mutta jolla on pitkällä aikavälillä negatiivisia seurauksia omaan tai muiden elämään. Toimintaa ei pystytä lopettamaan negatiivisista seurauksista huolimatta.”