Näin kysyi tuttavani noin 20 vuotta sitten, kun kerroin lopettaneeni alkoholin käytön kokonaan. Kysyjä oli itse (ja on tänäkin päivänä) alkoholia vähän ja kohtuudella juhlatilanteissa käyttävä henkilö. Häntä säälitti tilanteeni.
Kysymys yllätti. Itse kun koin raitistumisestani suurta helpotusta. Enää EI TARVITSE juoda. En ollut kokenut kyseistä vapautta aiemmin. Nyt olin saanut oman pohjan löytymisen, tilanteeni myöntämisen ja vertaistuen avulla vapauden olla juomatta. Tämä oli ihmeellinen tunne.
Yrityksiä lopettaa yksin oli ollut useita. ”Nyt se loppuu, ei ikinä enää”, olin morkkiksissa päättänyt. Ja oikeasti halunnut ja uskonut tähän sillä hetkellä. Kunnes juomisen himo kävi taas niin kovaksi, ettei sitä voinut vastustaa.
Toki juominen oli antanutkin, nousuhumalassa oli voimakas hyvänolon tunne, arkuus, ujous ja huolet helpottivat. Kuten Käärijä laulaa Cha Cha Cha biisissä ”nyt lähden tanssimaan, niinku cha cha cha, enkä pelkääkään tätä maailmaa”. Biisin sanat kaikkineen ovat kuin suoraan nuoruudestani.
Mutta kuitenkin iloa ja helpotusta paljon enemmän oli ollut juomisesta seuranneita huolia, murheita ja morkkiksia. Eikä oma pää niitä enää lopulta kestänyt.
Niin, enkö mä voi enää koskaan juoda? Tänään EI TARVITSE juoda. Saa elää vapaata, mielekästä ja merkityksellistä elämää. Alkoholin kanssa tämä ei onnistunut.
Ps. Postauksen kuvassa olen lähdössä viime vuoden kesänä festareille. Olen nauttinut selvinpäin laulamisesta ja tanssimisesta. Myös Käärijän keikalla tuli kaksi vuotta sitten käytyä ja laulettua täysillä mukana Cha Cha Cha. Minä jos kuka tietää, että mistä ne sanat kertovat.
Aiheesta lisää postauksissa Raitis kesä nro 21 ja Kuinka pysyä raittiina?
